Optisen alan sisällä kuohuu ja kulissien takana käydään kädenvääntöä siitä, mihin suuntaan alaa pitäisi tulevaisuudessa ohjata ja millaisin keinoin se pitäisi tehdä. Näkemisen ja silmäterveyden toimialaliitto, Näe ry, kampanjoi sotemyönteisesti ja samalla ajaa Suomeen kaikkia optikoita velvoittavaa näöntarkastuskäytäntöä, jossa jokaisen näöntarkastuksen yhteydessä jokaiselle asiakkaalle on tehtävä nykyistä laajamittaisempi silmien terveystarkastus. Käytännössä se tarkoittaa silmän etu- ja takaosien mikroskopointia ja edellyttää pupillia laajentavien lääkeaineiden käyttöä.
Me Helsingin Katseessa emme kuulu Näe ry:een emmekä ole soten kannattajia. Pienyrittäjinä soten lopputuloksella ei ole meille juurikaan väliä. Emme me siitä mitään hyötyisi, mutta tuskin siitä meille haittaakaan olisi. Yksityishenkilöinä ja suomalaisen terveydenhuollon asiakkaina mahdollisimman laadukas julkinen terveydenhuolto on meistä nykyistä laajamittaisempaa terveydenhuollon kaupallistamista parempi vaihtoehto.
Näöntarkastusten sisällöstä olemme sitä mieltä, että väestön ikääntyessä optikkoliikkeissä tarjottaville nykyistä laajemmille terveystarkastuksille voi tulevaisuudessa olla tarvetta ja siksi on hyvä, että sellaisia tarjotaan. Emme kuitenkaan kannata sitä, että jokaisen näöntarkastuksen yhteydessä jokaiselta asiakkaalta olisi pakko tutkia silmän terveydentila nykyisin käytössä olevia menetelmiä laajemmin. Diagnosointioikeutta optikoilla ei ole. Jos tutkimusten perusteella on syytä epäillä silmäsairautta, on optikko velvollinen suosittelemaan silmälääkärin tekemiä jatkotutkimuksia. Tämä on käytäntönä myös nykyisen mallin mukaisissa näöntarkastuksissa, joissa optikko arvioi silmän terveydentilaa mm. esitietojen, näöntarkkuuden, skiaskopian ja silmänpaineen mittauksen perusteella.
Näöntarkastuksen yhteydessä tehtävä laajempi silmäterveyden tutkimus nostaa näöntarkastuksesta asiakkaalle koituvia kustannuksia joko suoraan tai välillisesti silmälasien hinnoissa. Näöntarkastukset ovat optikkoliikkeille arvonlisäverotonta myyntiä, joten silmien terveystarkastusten pakkomyyntiin liittyy taloudelliset intressit. Meidän mielestämme optikkoliikkeen asiakkaalla pitää olla tulevaisuudessakin vapaus itse valita, millaisia palveluja hän haluaa ostaa. Myös optikkoliikkeillä pitää olla vapaus valita, millaisten palvelujen tarjoajiksi he haluavat erikoistua.
Näe ry:n Suomeen ajama malli mukailee esimerkiksi Englannissa ja Norjassa käytössä olevaa mallia, jossa optometristin toimenkuva on Suomea terveydenhuoltopainotteisempi. Optometristin tutkinto on näissä maissa maisteritason tutkinto. Suomessa optometristin tutkinto on 3,5-vuotinen ammattikorkeakoulututkinto, joka on verrattavissa kandidaattitasoiseen tutkintoon. Tästä johtuen optometristien terveydenhuolto-osaamisen kasvattaminen mallin edellyttämälle tasolle joudutaan tekemään näöntarkastus- ja silmälasiosaamisen kustannuksella. Tämäkään ei ole meidän mielestämme optikkoliikkeiden asiakkaiden etujen mukaista. Suomen terveydenhuoltolaissa ei ole määritelty optometristin ammattinimikettä. Laillistettu optikko on ainoa terveydenhuoltolain tuntema optisen alan ammattinimike.
Me Helsingin Katseessa kannatamme Suomea, missä pienyrityksillä on mahdollisimman hyvä toimintaympäristö ja jossa pienyritysten kilpailukykyä ei rajoiteta suurempien ryhmittymien etua ajavilla viranomaismääräyksillä. Me kannatamme myös sellaista Suomea, missä kuluttajalla on saatavilla mahdollisimman monipuolisia ja aitoja asiantuntijapalveluita. Meille se tarkoittaa hyvän näöntarkastus- ja silmälasiosaamisen säilyttämistä optisella alalla.
